Mazlum Der, islamilainen ihmisoikeusjärjestö

Mazlum Derin Vanin osaston puheenjohtaja Abdulbasit Bildirici.

Monet Turkin tilannetta seuraavat ihmiset tuntevat ihmisoikeusjärjestö IHD:n. Sen sijaan maan toiseksi suurin ihmisoikeusjärjestö Mazlum Der on Suomessa varsin tuntematon. Se perustelee ihmisoikeudet islamilaisilla periaatteilla.

"Kannatamme YK:n ihmisoikeuksien julistusta. Kaikki siinä olevat asiat löytyvät Koraanista, joten muslimit ovat tunteneet ne jo 1300 vuotta," kertoo Mazlum Derin Vanin osaston puheenjohtaja Abdulbasit Bildirici. Hänen mukaansa Mazlum Der noudattaa samoja periaatteita kuin Amnesty International ja muut suuret ihmisoikeusjärjestöt. Erona on vain se, että sen perustajilla on islamilainen identiteetti.

Poliittinen islamin kannatus on voimakkaassa nousussa Turkissa. Maata hallitsee islamistinen Hyvintointipuolue eli AK-puolue pääministeri Recep Tayyip Erdoganin johdolla. Yhteinen uskonnollinen tausta ei säästä hallitusta Mazlum Derin kritiikiltä.

"Turkin valtio on perustettu sekularismille eli valtio on täysin erillään uskonnosta. Jotkut säännöt ovat suorastaan kiusan tekoa uskoville," kertoo yhdistyksen Diyarbakirin osaston johtaja Selahattin Sobin. Hän mainitsee esimerkkinä sen, että ramadanin aikana valtion virastoja ei suljeta kuten kauppoja auringon laskiessa, vaikka kaikki ihmiset ovat kotona syömässä. Ainoastaan valtion virkamiehet joutuvat odottamaan nälkäisinä työajan päättymistä.

Turkissa käytävä sitkeä huivikiista ylittää silloin tällöin uutiskynnyksen Suomessakin. Turkin lain mukaan naiset eivät saa peittää päätään valtion virastoissa, kouluissa tai yliopistoissa. Koulujen pihoilla näkee joskus huivipäisiä koulutyttöjä, mutta luokkahuoneessa heidän on aina riisuttava huivinsa.

Kirjailija Orhan Pamuk kuvaa romaanissaan "Lumi" huivia poliittisen islamin lipuksi, jonka militantit tytöt kietovat päähänsä. Islamistien suurikokoiset huivit eroavat selkeästi maalaisnaisten perinteisistä huiveista.

"Kemalistit vastustavat huivin käytön sallimista sanoen, että se olisi ensimmäisen askel siirtymisessä shariaan, islamilaiseen lakiin," selittää Abdulbasit Bildirici. Hän kertoo, että haastattelututkimusten mukaan suurin osa turkkilaisista naisista on sitä mieltä, että jokaisen pitää saada itse päättää käyttääkö huivia vai ei.

Sobinin mukaan Turkissa on käynnissä armeijan ja siviilihallinnon eli hallituksen välinen valtataistelu. Armeija käyttää huivisääntöjäkin hyväkseen nöyryyttääkseen pääministeri Erdogania. Toisinaan pääministerin vaimo Emine Erdogan ei voi osallistua miehensä rinnalla valtiollisiin tilaisuuksiin, koska hän käyttää huivia aina kotinsa ulkopuolella.

Bildirici kritisoi AK-puolueen ministereitä siitä, että he eivät puolusta huivia käyttävien naisten oikeuksia. Erityisesti ulkoministeri Abdullah Gülin pitäisi tuntea asia, koska hänen vaimonsa Hayrünisa joutui aikoinaan keskeyttämään yliopisto-opintonsa, koska hän ei suostunut liikkumaan yliopiston alueella hiukset paljaana.

Mazlum Derillä on monipuoliset internet-sivut, joilla on turkiksi, englanniksi ja arabiaksi tietoa yhdistyksestä, kommentteja Turkin tilanteesta sekä runsaasti linkkejä kansainvälisiin ihmisoikeusjärjestöihin ja -dokumentteihin.

Mazlum Derin nettisivu on tässä.

** Tämä juttu on julkaistu Kumppani-lehdessä 8/2005. Abdullah Gül on nykyään Turkin presidentti.