Viime perjantaina (11.4.2008) ilmestyneessä Kansan Uutisten viikkolehdessä on sivun mittainen näkemykseni EU:n tuomioistuimen päätöksestä, että PKK:n ottamiselle EU:n terroristilistalle ei ollut riittäviä perusteita.
Jutun otsikko on "Terroristilista nakertaa EU:n uskottavuutta". Sitä ei ole Kansan Uutisten nettisivulla, ainoastaan paperiversiossa.
Katsotaan mitä seuraavaksi tapahtuu. Luulen, että tämä ratkaisu jumiuttaa lopullisesti Turkin EU-neuvottelut, koska se vie pohjan kurdien luottamukselta EU:hun ja he ovat olleet (ainakin joskus) EU:n innokkaimpia kannattajia Turkissa. Mutta miksi haluta jäseneksi järjestöön, joka ei noudata oman oikeuslaitoksensa päätöksiä? Mitenkän suomalaiset reagoisivat, jos EU ei noudattaisi oikeuden päätöksiä Suomea koskevassa asiassa?
Monday 14 April 2008
Tuesday 8 April 2008
Matkan muistoja.....
Kävin läpi viime aikoina ottamiani kuvia, ja vastaan tulivat myös nämä joulukuiselta Englannin matkalta ottamani kuvat. Matkustaminen on niin mukavaa, eikö vain....Suurin laukku painoi 24 kg, eikä Heathrow'n virkailija naputtanut parista ylikilosta.
Matkustin Manchesterista kotiin käyttämättä kertaakaan taksia! Lontoossa pistäydyin tuttavien luona, jotka eivät suinkaan asu metroaseman yläkerrassa, eivätkä edes näköetäisyydellä siitä.
Lontoossa käytin neljää metrolinjaa. Ja jokainen, joka on käyttänyt Lontoon metroa, tietää että liukuportaita ei oltu vielä keksitty silloin kun Lontoon metro rakennettiin.
Saturday 5 April 2008
Toimittaja Siddiq Güler vangittu
Jälleen huonoja uutisia Vanista. Uutistoimisto DIHAn toimittaja Siddiq Güler on vangittu. Hän on Hakkarin vankilassa. Myös viisi muuta DIHAn toimittajaa on vankilassa.
Siddiqin työ on ollut vaarallista ja vaikeaa aikaisemminkin. Kerroin siitä parissa postauksessa kaksi vuotta sitten. Ne voi lukea tästä ja tästä. Kerroin lyhyesti Siddiqin perheestä myös Serhldan-kirjassani.
Siddiq Gülerin vaimo ja kaksi pientä lasta asuvat Vanissa. Heille tulee hankalia matkoja Hakkarin vaarallisella vuoristotiellä, kun he matkustavat tapaamaan perheen isää vankilan vierailupäivinä. Pääministeri Erdoganin lupaukset kurdien tilanteen paranemisesta eivät todellakaan näytä toteutuvan.
Siddiqin työ on ollut vaarallista ja vaikeaa aikaisemminkin. Kerroin siitä parissa postauksessa kaksi vuotta sitten. Ne voi lukea tästä ja tästä. Kerroin lyhyesti Siddiqin perheestä myös Serhldan-kirjassani.
Siddiq Gülerin vaimo ja kaksi pientä lasta asuvat Vanissa. Heille tulee hankalia matkoja Hakkarin vaarallisella vuoristotiellä, kun he matkustavat tapaamaan perheen isää vankilan vierailupäivinä. Pääministeri Erdoganin lupaukset kurdien tilanteen paranemisesta eivät todellakaan näytä toteutuvan.
Friday 4 April 2008
EU:n terroristijärjestölista
EU:n tuomioistuimen (The Court of Justice of the European Communities, ECJ)
3.4.2008 antama päätös on mielenkiintoinen. Sehän totesi, että PKK:n ottaminen EU:n terroristijärjestöjen listalle on virheellinen.
Todella kiinnostavaa seurata mitä EU tekee seuraavaksi. Oikeuden päätös herättää monia ajatuksia, minulle tuli ensimmäiseksi mieleen nämä kysymykset:
Korjaako EU päätöksiään, jotka oikeus on todennut väärin tehdyiksi?
Muuttaako tämä päätöksentekoa niin, että vastaavia virheitä ei jatkossa tule?
Missä muissa asioissa EU:n päätökset ovat laittomia?
Kurdit ovat viime aikoina suhtautuneet epäluuloisesti Euroopan Unioniin, ja täysin perustellusti, kuten jopa EU:n omat oikeusviranomaiset nyt osoittavat. Jäädään seuraamaan tilannetta ja toivotaan, että EU:n toiminta muuttuu niin, että se noudattaa itse säätämiään lakeja. En sano tätä kurdien ystävänä vaan EU:n jäsenmaan kansalaisena.
Tässä omia näkemyksiäni PKK:n terroristilistalla olosta puolentoista vuoden takaa
Kosmopoliksen artikkelista, joka julkaistiin lehden numerossa 3/2006. Tämä ote on käsikirjoituksesta, jota on saatettu hieman editoida lopulliseen versioon. Olen nyt mökillä, eikä minulla ole täällä mukana lehteä, ainoastaan omat tiedostoni.
Turkissa militaristinen, ja tällä hetkellä hallitseva, lähestymistapa kurdialueen ongelmiin on pitää niitä turvallisuuskysymyksenä. Ottamalla Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n terroristijärjestöjen listalleen EU soveltaa toistakin samaa päästrategiaa kurdiasioissa kuin Turkin valtio. PKK otettiin EU:n terroristilistalle keväällä 2002, useita kuukausia myöhemmin kuin useimmat muut sillä olevat järjestöt. Tämä tapahtui aikana, jolloin PKK ei ollut tehnyt mitään erityistä, joka selittäisi sen joutumisen listalle juuri silloin.
Yhdysvaltojen johdolla käytävää maailmanlaajuista terrorismin vastaista sotaa on arvioitu ja kritisoitu monissa yhteyksissä. Tässä ei ole mahdollisuutta käydä läpi tätä kritiikkiä, arvioin asiaa vain Turkin kurdien kannalta. PKK:n laittaminen terroristilistalle aiheuttaa EU:lle kaksi aivan erilaista ongelmaa. Ensinnäkin EU on yksinkertaistanut konfliktiin liittyvän väkivallan terrorismiksi eikä ole paneutunut kokonaisuuteen riittävästi. EU:n raporteista ja lausunnoista välittyy konfliktin vähättely eikä niissä nähdä sitä, että se voi laajeta täysimittaiseksi sisällissodaksi ja levitä kaakosta myös muualle Turkkiin. Näyttää siltä, että EU:ssa uskottiin kuten Turkissakin, että aseellinen konflikti päättyi PKK:n yksipuoliseen aselepoon. Viisi aselevon vuotta tuhlattiin muuhun kuin pysyvän ratkaisun etsimiseen. Toisaalta kurdien silmissä EU:n uskottavuus kärsii siitä, että PKK on terroristilistalla. He elävät alueella, jossa on satoja tuhansia sotilaita. Heidän arkipäivänsä muistuttaa enemmän tavallista sotaa kuin sitä kuvaa, jonka tiedotusvälineet välittävät al Qaidan ja muiden terroristijärjestöjen iskuista. Monet kurdit pitävät PKK:ta sissiarmeijana. Sen jäsenet käyttävät uniformuja ja haluavat, että heitä kohdellaan sotilaina. Sodassa on kuollut noin 30 000 sissiä, ja heitä on edelleen vuorilla useita tuhansia. Sota koskettaa hyvin monia kurdeja omakohtaisesti siten, että heidän sukulaisiaan on sisseinä. He sanovat, että "joka perheessä on nykyään oma marttyyri". Tätä asiaa arvioitaessa on muistettava se, että marttyyrit ovat tärkeitä islamilaisessa kulttuurissa ja kurdien perhe- ja sukusiteet ovat hyvin kiinteät.
3.4.2008 antama päätös on mielenkiintoinen. Sehän totesi, että PKK:n ottaminen EU:n terroristijärjestöjen listalle on virheellinen.
Todella kiinnostavaa seurata mitä EU tekee seuraavaksi. Oikeuden päätös herättää monia ajatuksia, minulle tuli ensimmäiseksi mieleen nämä kysymykset:
Korjaako EU päätöksiään, jotka oikeus on todennut väärin tehdyiksi?
Muuttaako tämä päätöksentekoa niin, että vastaavia virheitä ei jatkossa tule?
Missä muissa asioissa EU:n päätökset ovat laittomia?
Kurdit ovat viime aikoina suhtautuneet epäluuloisesti Euroopan Unioniin, ja täysin perustellusti, kuten jopa EU:n omat oikeusviranomaiset nyt osoittavat. Jäädään seuraamaan tilannetta ja toivotaan, että EU:n toiminta muuttuu niin, että se noudattaa itse säätämiään lakeja. En sano tätä kurdien ystävänä vaan EU:n jäsenmaan kansalaisena.
Tässä omia näkemyksiäni PKK:n terroristilistalla olosta puolentoista vuoden takaa
Kosmopoliksen artikkelista, joka julkaistiin lehden numerossa 3/2006. Tämä ote on käsikirjoituksesta, jota on saatettu hieman editoida lopulliseen versioon. Olen nyt mökillä, eikä minulla ole täällä mukana lehteä, ainoastaan omat tiedostoni.
Turkissa militaristinen, ja tällä hetkellä hallitseva, lähestymistapa kurdialueen ongelmiin on pitää niitä turvallisuuskysymyksenä. Ottamalla Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n terroristijärjestöjen listalleen EU soveltaa toistakin samaa päästrategiaa kurdiasioissa kuin Turkin valtio. PKK otettiin EU:n terroristilistalle keväällä 2002, useita kuukausia myöhemmin kuin useimmat muut sillä olevat järjestöt. Tämä tapahtui aikana, jolloin PKK ei ollut tehnyt mitään erityistä, joka selittäisi sen joutumisen listalle juuri silloin.
Yhdysvaltojen johdolla käytävää maailmanlaajuista terrorismin vastaista sotaa on arvioitu ja kritisoitu monissa yhteyksissä. Tässä ei ole mahdollisuutta käydä läpi tätä kritiikkiä, arvioin asiaa vain Turkin kurdien kannalta. PKK:n laittaminen terroristilistalle aiheuttaa EU:lle kaksi aivan erilaista ongelmaa. Ensinnäkin EU on yksinkertaistanut konfliktiin liittyvän väkivallan terrorismiksi eikä ole paneutunut kokonaisuuteen riittävästi. EU:n raporteista ja lausunnoista välittyy konfliktin vähättely eikä niissä nähdä sitä, että se voi laajeta täysimittaiseksi sisällissodaksi ja levitä kaakosta myös muualle Turkkiin. Näyttää siltä, että EU:ssa uskottiin kuten Turkissakin, että aseellinen konflikti päättyi PKK:n yksipuoliseen aselepoon. Viisi aselevon vuotta tuhlattiin muuhun kuin pysyvän ratkaisun etsimiseen. Toisaalta kurdien silmissä EU:n uskottavuus kärsii siitä, että PKK on terroristilistalla. He elävät alueella, jossa on satoja tuhansia sotilaita. Heidän arkipäivänsä muistuttaa enemmän tavallista sotaa kuin sitä kuvaa, jonka tiedotusvälineet välittävät al Qaidan ja muiden terroristijärjestöjen iskuista. Monet kurdit pitävät PKK:ta sissiarmeijana. Sen jäsenet käyttävät uniformuja ja haluavat, että heitä kohdellaan sotilaina. Sodassa on kuollut noin 30 000 sissiä, ja heitä on edelleen vuorilla useita tuhansia. Sota koskettaa hyvin monia kurdeja omakohtaisesti siten, että heidän sukulaisiaan on sisseinä. He sanovat, että "joka perheessä on nykyään oma marttyyri". Tätä asiaa arvioitaessa on muistettava se, että marttyyrit ovat tärkeitä islamilaisessa kulttuurissa ja kurdien perhe- ja sukusiteet ovat hyvin kiinteät.
Subscribe to:
Posts (Atom)
