Sotavangit turkkilaisessa vankilassa - 3

Minulle on tullut anonyymi tiedustelu sotavankien kuulumisista. En nyt ehdi paljoa kirjoittaa siitä, vaikka asia onkin kiinnostava.

Toivottavasti kysyjä osaa lukea englantia tai turkkia. Bianetin tämänpäiväinen juttu on tässä englanniksi , ja tässä turkiksi. Asiaa on seurattu useissa tiedotusvälineissä, joihin löytää linkkejä esimerkiksi englanninkielisen Sahmaran-blogini oikeasta reunasta.

Pojille vaaditaan 5-20 vuoden tuomioita kansallisen velvollisuuden laiminlyömisestä. Bianetin jutussa viitataan siihen, että heistä halutaan tehdä varoittava esimerkki, että vastaavat tapaukset estettäisiin tulevaisuudessa. Mutta voi olla toiveajattelua, että joku kuolisi mieluummin kuin joutuisi vankilaan, edes Turkissa.

Asia on ollut runsaasti esillä nettisivuilla, toivottavasti tämä herättää julkista keskustelua Turkissa siitä mihin heidän nuorukaisiaan ollaan lähettämässä. Joku sanoi minulle, että kaikki kahdeksan ovat kurdeja, mutta en ole varma pitääkö tämä tieto paikkansa. Ne sotavankien perheet, jotka ovat antaneet haastatteluja, ovat kaikki ilmoittaneet kotipaikakseen kurdialueella sijaitsevan paikkakunnan.

Perheet ovat olleet aktiivisia, ensimmäinen isä antoi Roj-TV:lle puhelinhaastattelun samana päivänä, kun tuli tieto että poika on hengissä ja voi hyvin. Sotavankien (sananmukaisesti, nyt he ovat vankeja turkkilaisessa sotilasvankilassa) perheitä on matkustanut Vaniin, jossa he ovat, ja jotkut ovat kuulemma ottaneet yhteyttä ihmisoikeusjärjestö IHD:hen.

Anonyymi kysyi myös sitä miten tapaus uutisoitiin Turkissa. Olin Englannissa ja seurasin turkkilaisia televisiouutisia monta päivää. Tapaus on niin kiusallinen Turkin armeijalle, että tiedotusvälineet vaikenivat siitä lähes täysin. Esimerkiksi kun PKK julkisti kuvia sotavangeista todisteeksi siitä, että he ovat PKK:n hallussa ja voivat hyvin, mikään televisiokanava ei näyttänyt kuvia. Armeija kiisti heidän joutumisensa vangiksi siihen asti kunnes kuvat julkaistiin internetissä kurdisivuilla.